Viidakkoni

Moi!

Tässä tää meidän olohuone..

Lupasin tehdä postauksen kasveistani, tässä tulee, olkaa hyvät. Luvassa on paljon kuvia sekä jonkin verran tekstiä, kasvieni historiaa ja hoito-ohjeita. Tämä postaus ei sisällä EDS-juttuja.

Meidän kämppää tosiaan koristaa ja huoneilmaa parantaa 31 eri kasvia. Osa on samaa lajiketta, osa asuu ruukussa jonkun toisen kanssa. Esittelen niistä ainakin lempparini hieman laajemmin. 

Koen kasvien parantavan hyvinvointiani, ainakin saan hoivata niitä ja hetken kuvitella olevani metsässä tai viidakossa. Niiden päivittäinen hoitaminen tuo rutiineja ja on ilo seurata kasvien kasvamista. Lisäksi kasvit tuovat mukavasti vehreyttä kotiin ja tekevät siitä kodikkaamman!

Tämä hieno Jätti peikonlehti (Monstera deliciosa) asustelee sairaalan eteisaulassa.

PEIKONLEHDET(Monstera deliciosa sekä monstera deliciosa variegata)

Peikonlehtiä mulla on kaksi, "tavallinen" sekä kirjava, variegata. Kauniita, kunhan voivat hyvin. Omat silmäteräni.

Siinä vierekkäin molemmat, suurempi on se tavallinen monstera deliciosa, pienempi variegata-versio. Nykyään asuvat eri huoneissa.

Variegata tuli mulle pienenä pistokkaana ja on nyt kasvanut paljon. Niitä saa harvakseltaan Suomesta ja hinnat ovat tyyriitä. Tämäkin kasvi ostettiin isolla, yli kymmenen hengen porukalla ja jaettiin osiin. Uusia omistajia oli ympäri Suomen ja omanikin tuli postilla. Siinä oli kolme lehteä tullessaan, nyt se on kuukaudessa kasvattanut kaksi uutta lehteä, joissa kummassakin on hieman valkoista. Yhden alkavankin lehden huomasin tänään tutkiessani! Se eroaa tuosta tavallisesta siten, että mitä enemmän valoa se saa, sitä enemmän siihen tulee reikien lisäksi vaaleaa/valkoista. Laitan pari esimerkkikuvaa tähän alle. Tuon normaalin peikonlehden ostin Flör nimisestä kukkakaupasta, heidän Skanssin liikkeestään. Siinä oli kaksi uutta lehtirullaa, jotka olivat aukeamaisillaan ostohetkellä. Nyt sekin tekee noin kuukauden meillä olon jälkeen uutta lehteä! Alla kuvia myös siitä ostopäivänä.

Peikkis ostopäivänä, sai heti vähän maakuntamatkailua, sillä yöpyi kanssani vanhempieni luona yhden yön.

Variegata. Kuvat netistä.

Jokainen lehti on niin reikiensä, kuin variegatassa myös värinsä puolesta yksilöllinen. Mitä enemmän aurinkoa peikko saa, sekä mitä vanhempi se on, sitä suurempia ja reikäisempiä lehtiä se tekee. Ja variegata tietysti myös kirjavempia, ellei kokonaan valkoisiakin!

Muutamia ohjeita, mikä peikkoa voi vaivata ja kuinka hoitaa se taas kuntoon.

Siirsin isomman peikon makuuhuoneeseen kasvivalon alle, sillä se oli olohuoneessa liian veitoisalla paikalla.

Peikonlehti on suht helppohoitoinen, mutta tarvitsee paljon valoa. Ei kuitenkaan siedä suoraa auringonpaahdetta. Tykkää lämpimästä ja kosteasta ilmasta, onhan se viidakosta kotoisin. Itse sumuttelen peikkojani aina ohimennessä ja ne ovat menestyneet hyvin. Annan vettä reilusti aina, kun multa alkaa kuivahtaa. Ei saa kuitenkaan olla liian märkä, kokeilemalla huomaa sen oman kasvin veden tarpeen. Itse annan kukkalannoitetta kesällä parin viikon välein sekä kylmää kahvia ympäri vuoden.

VEHKAT

Mulla on neljä viirivehkaa sekä kolme palmuvehkaa. Palmuvehkani oli eka kasvi, joka selvisi mulla hengissä. Lopulta uskaltauduin kokeilemaan, josko se selviäisi jakamisesta ja niinhän se selviytyi. Yli vuoden jälkeen molemmat isot yksilöt alkoivat nyt samaan aikaan pukkaamaan uutta vartta kovaa vauhtia! Helppohoitoisia, eivät tarvitse usein vettä, sillä varastoivat sitä juurimukulaansa. Eivät tarvitse myöskään kovin paljon valoa. Itsellä on toinen valoisammassa paikassa ja toinen melko hämärässä, enkä ole huomannut kasvussa eroa. Kastelen niitä  reilummin kerran kuukaudessa - kahdessa, talvella harvemmin.

Vasemmalla palmuvehka, oikealla flamingo. Ja seinällä Pertun aarre..

Viirivehkoja mulla on tosiaan neljä, kolme isoa ja yksi pieni taimi. Helppo kasvi, isona ja tuuheana näyttävä ja käytetäänkin virastotiloissa jne. paljon. Tekee kauniin, yksinkertaisen valkoisen kukan. Pärjää vähemmälläkin valolla, itsellä kaksi todella valoisassa, kaksi hämärässä ja kummastakin huoneesta toinen kukki kesällä. Aikamoinen juoppo, kastelen reilusti kerran - kaksi viikossa, vähän vaihdellen, kertoo aika hyvin lehtiään riiputtamalla, että nyt olisi jano. Nämä kolme tulivat mulle isoisältäni perintönä posliinikukan, rönsyliljan sekä nukkatyräkkien kanssa ja jostain syystä vaan pysyivät hengissä, alkoivat kukoistaa ja saivat viherpeukalon syyhyämään. Vauvataimen juurrutin itse, tosin yhdestä näistä vanhuksista.

Jakkaran päällä vehka, amppelissa rönsylilja.

Vehkan kukka.

Lattialta kurkottaa vehkan lehdet. Seinällä pikkuvehka. Punakukkainen kasvi on flamingonkukka ja hyllyltä kurkkaa juoru.

ISOPOSLIINIKUKKA

Näitäkin mulla on kolme, emokasvi, sekä siitä juurrutetut taimet. Tämäkin tuli isoisältäni ja on ilmeisesti ainakin yhtä vanha kuin minä. Se on ollut äidilläni joskus hoidossa ja kuollut lähes kokonaan ja silti Ukki sen vain oli herättänyt henkiin. Hänellä tämä on kukkinut, minulla nyt lähes puolitoista vuotta olleena ei ole kukkinut, mutta on kasvattanut uusia varsia. 

Posliinikukka tykkää mennä kirjaimellisesti seiniä pitkin ja sen varsia kannattaakin kiinnitellä seinille, ikkunankarmeihin ja oviaukkoihin. Tarvitsee kukkiakseen paljon valoa ja mulla taitaa olla liian hämärässä kukkiakseen, vaikka meidän olohuone onkin valoisa. Vettä annan kerran viikossa ja annan mullan kuivahtaa välissä. Tällekin juotan kylmää kahvia aina, kun vaan muistan. Isokokoisena näyttävä.

Meillä posliinikukka osittain roikkuu ja osittain kiipeilee pitkin seiniä.

FLAMINGONKUKKA

Näitä mulla on kaksi. Sain ne isotädiltäni jakotaimina alkusyksystä. Emokasvi on suuri, rehevä ja vanha. Molemmat kukkivat tullessaan, mutta kuihduttivat kukat pois, ehkä stressin(?) vuoksi. Nyt kuitenkin huomasin, että toinen on taas alkanut kukkimaan! Hauskan näköisiä tyyppejä, joilla on kauniit punaiset suojalehdet ja kukka on keltainen puikula. Voi kukkia läpi talven. Kastelen kerran viikossa ympäri vuoden. Se viihtyy puolivarjossa sekä valoisassa. Aika uusi tuttavuus mulle, joten siitä ei ole sen suuremmin tietoa vielä. Näppituntumalla mennään!

KULTAKÖYNNÖKSET

Pienempi vaalea on 'Marble queen'-lajike, suurempi ihan tavallinen kultaköynnös. 

Kultaköynnöksiä mulla on neljä, kaikki ovat eri lajia. Ihan perus kultaköynnös, jokin tuntematon tummanvihreä yksivärinen, sitten 'marble queen' sekä 'neon'. Marble queenin ostin pistokkaana eräältä Huonekasvit-facebook ryhmän jäseneltä ja kolme muuta tulivat Kaskenlinnan sairaalasta, jonka huoltomies oli ihana ja antoi napata pistokkaat mukaan. Jokainen on siis ihan alkutaipaleella vielä. Näitä olen kastellut näppituntumalla ja kaikki ovat mahdollisimman valoisassa paikassa.

Marble queen tullessaan. Se koki myös jonkinasteisen shokin ja kuihdutti osan lehdistä.

Matkalla sairaalasta kotiin. Kultaköynnös, jokin tummanvihreä kultaköynnöslajike sekä 'neon'-lajike.

MUUT KASVINI

Yllämainittujen lisäksi mulla on paljon kasveja, joista ei kuitenkaan ole oman "luvun" verran kirjoitettavaa, joten laitan niistä kuvia ja kerron hieman.

Ikkunassa killuu hehkulampussa mehitähti, jota sumuttelen silloin kun muistan. Sen nappasin vajaa vuosi sitten isoisäni pihasta mukaan. Häkissä sen sijaan on jonkun juorun(?) alku, jonka nappasin ystävältäni. Sitä sumuttelen päivittäin.

Muratti huhtikuussa.

Muratti joulukuussa.

Olkkarin amppelissa kasvaa ja kiipeää muratti, tarkempaa lajiketta en muista. Sitä kastelen myös kerran viikossa tai kahdessa, riippuen miltä se näyttää. Sumuttelen senkin päivittäin. Hankin sen hetken mielijohteesta S-marketista ja se oli aivan pieni alku tullessaan, mutta on kasvanut hirmu vauhtia ja kasvattaa koko ajan uusia lehtiä. Aluksi siitä sojotti vain muutama yksittäinen varsi suoraan ylöspäin, eikä se meinannut millään alkaa köynnöstää, kasvatteli vaan uusia yksittäisiä lehtiä mullasta. Valittelin tästä muutamaan otteeseen, ja yhtäkkiä se alkoikin tekemään köynnöstäviä varsia.

Mikron päällä majailevat vasemmalta oikealle palmuvehka, jokin kaktus sekä viirivehka. Kaktusta kastelen kerran kuukauteen tai kahteen. Jos joku tietää sen tarkemman lajikkeen, saa paljastaa kommenteissa!

Ainoa selvinnyt oksa

Rahapuun kuolema

Sitten mulla on rahapuu, joka oli iso ja tuuhea - kunnes sille tapahtui jotain ja siitä kuoli kaikki oksat, yhtä lukuunottamatta.. Nyt se majailee simpukoiden kanssa! Toivottavasti se selviää.

Tänään kotiutin pikkuveljeltäni ja hänen tyttöystävältään varjoviikunan turvaan kissanpennulta (joka muuten oli syötävän suloinen ja valloittava!) ja hämärältä. Muuta en siitä vielä osaa sanoa, kuin että se on tiputtanut kaikki lehtensä ja alkanut tehdä uusia. Kasvattaa myös oksiaan. Kaikessa karuudessaan pidän siitä kyllä ihan kauheasti. Se on rujo mutta kaunis.

Ja sitten viimeisenä, muttei vähäisimpänä rönsylilja. Se on myös Ukiltani ja meinasi kuolla mulle tullessaan. Kuitenkin muutettiin ja se sai valoisamman paikan, useammin vettä ja elpyi. Nyt ei meinaa millään lopettaa kukkimistaan! Rönsyilevä, mutta silti niin valloittava.

Oi! Meinasin toisen juorun ihan unohtaa. Sain sen isotädiltäni pienenä taimena. Se kasvoi amppelissa tuettuna hirmu vauhtia kohti korkeuksia tuuheana ja suurena, kunnes siirsin sen hyllyn päälle oksat alaspäin ja maan vetovoima teki tehtävänsä. Sain onneksi pelastettua muutaman pätkän vesilasiin juurtumaan ja nyt se jo kasvaa hyvää vauhtia uudestaan. Siitä ei valitettavasti nyt ole kuvaa.

Seuraavassa postauksessa ajattelin kertoa tatuoinneistani. Ja tietysti juttua koiraharrastuksesta ja EDS:n vaikutuksista siihen luvassa, pysykää siis kuulolla!